Amazonin sademetsäpalot aiheuttavat ihan suunnattomasti ilmastoahdistusta, eikä ihme. Jo sellaisenaan palot ovat järkyttävä asia, mutta nyt joudumme vielä katsomaan vierestä sitä, kuinka ensinnäkin palot ovat osittain tahallisia, ja toisekseen kuinka suuri osa maailmaa ja varsinkin asianomaisia päättäjiä ei halua toimia.

Aika kirjaimellisesti toisella puolella maailmaa asuvan suomalaisen on äkkiä valitettavan vaikea tehdä mitään. Silloin, kun itse ei voi olla fyysisesti paikalla tarjoamassa apua, voi onneksi kuitenkin tukea niitä, jotka ovat. Alla kerron pari tapaa, miten.

1. WWF:llä voi liittyä sademetsäkummiksi. Sen avulla tuet sademetsiä 12, 18 tai 27 euron kuukausilahjoituksilla. Kummiksi voit liittyä täällä.

2. Greenpeace Suomi järjesti Facebookissa kerätyksen, jonka avulla se pyrkii saamaan kasaan 150 000 euroa. Rahoilla tehdään mm. ylilentoja Amazonin yllä, joilla pyritään kartoittamaan paloaluetta ja kohdentaa sammutustyötä, sekä lisäämällä poliittista painetta Brasiliassa palojen sammuttamiseksi. Keräykseen voi osallistua haluamallaan kertasummalla.

3. Earth Alliance, joka on voittoa tavoittelematon luonnonsuojelujärjestö, on luvannut heille saapuvien lahjoitusten menevän sataprosenttisina Amazonin sademetsän suojeluun. Esimerkiksi ilmastosta aktiivisesti puhuva Leonardo DiCaprio lahjoitti Earth Alliancen välityksellä Amazonille 4.5 miljoonaa euroa. Earth Alliancelle voit käydä jättämässä lahjoituksen täällä.


Vaikka tällä hetkellä tuntuukin olennaiselta pikimmiten sammuttaa sademetsässä riehuvat tulipalot, se ei suinkaan ole merkittävin tapa suojella Amazonia. On hyvä, että nämä laajat tulipalot saivat maailman avaamaan silmänsä Amazonin voinnille - se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tulipaloja olisi sytytetty jo pitkään tätä ennen ja mahdollisesti sytytettäisi tämän jälkeenkin pölyn laskeuduttua. Yksi suurimpia tapoja suojella Amazonia onkin pitkäjänteinen boikotointi.

Suurimmat Suomeen päätyvät brasilialaislähtöiset tuotteet ovat kahvi ja appelsiinimehu. Sademetsää poltetaan kuitenkin lähinnä brasilialaisen naudan, soijan sekä maissin viljelyyn. Suomessa myydään hyvin vähän brasilialaista lihaa, esimerkiksi S-ryhmällä sitä ei ole valikoimissa laisinkaan. K-ryhmä ilmoitti, että heillä saattaa olla yksittäisissä kaupoissa myynnissä brasilialaista lihaa, mutta myynnin lopettaminen on mahdollista, mikäli tilanne sademetsässä pahenee tai kysyntä Suomessa muuttuu. Lidlillä taas on myynnissä yhtä brasilialaista naudan sisäfilettä. Lähinnä ravintoloissa voi olla tarjolla brasilialaista nautaa, joten ulkona syödessä kannattaa kysyä tarjoilijalta lihan alkuperää. Tarjonnan vähäisyydestä huolimatta lihansyönnin vähentäminen on yksi suomalaisen merkittävimmistä tavoista auttaa. Miksi?

Jopa kolmannes EU:n soijapavusta tulee Brasiliasta. Tätä soijaa käytetään laajalti rehuna Suomenkin kananmuna-, sika- ja broilerituotannossa, jolloin jopa suomalainen lihansyönti on osasyy Amazonin metsäpalojen tahalliseen raivaamiseen. Tämän takia lihansyönnin vähentäminen - joka on ympäristötekona jo sellaisenaankin valtava - auttaa pitkäjänteisesti myös Amazonin sademetsiä. Tässä ei kuitenkaan kannata mennä sekaisin itse soijatuotteiden kanssa - kuten soijamaidon tai soijajogurtin - sillä yleisesti ottaen niissä ei käytetä brasilialaista soijaa. Brasilialainen soija päätyy valtaosin lihatuotannon rehuksi.

Lopulta näin valtavan hiilinielun tuhoutuessa on tärkeää suojella ihan jokaista puuta ja metsänpalaa, mitä on. Siispä tarkkaile jatkossa myös paperinkulutustasi ja vältä turhaa paperihukkaa.

Tehdäänhän kukin osamme pelastaaksemme maailman keuhkot?

Lähteet: Keskisuomalainen, YLE, Taloussanomat, Aamulehti, BBC