Jos kertoisin sinulle, että valutin keittiön vesihanaa täydellä teholla 13 tuntia ja 48 minuuttia, miettisit varmaan järkyttyneenä, kuinka paljon vettä tuhlaan. Mutta tiesitkö, että tismalleen sama määrä vettä vaadittiin päälläsi olevien farkkujen valmistamiseen?

 Kun niihin samoihin farkkuihin lopulta tulee reikä, saatat heittää ne roskiin korjaamisen sijaan. "Ne ovat vain yhdet farkut ja ne maksoivatkin vain 15 euroa — ei ole iso juttu ostaa uusia." Mutta otitko huomioon, että kaikilla tuotteilla on paljon suurempi hinta kuin se, jonka näet hintalapussa — tosiasiassa yhden farkkuparin tuotanto jättää jälkeensä 25 kiloa jätettä.

 Yhden urheiluvaatteen valmistus puolestaan jättää jälkeensä 17 kiloa jätettä. Jätekasan voikin kuvitella olevan valtava, jos myöntäisin sinulle ostavani 142 t-paitaa joka vuosi — sehän olisi järjetöntä ja tuhlaavaista. Mutta tämäkin tilasto on kärjistettynä Suomen normi, nimittäin keskivertosuomalainen ostaa joka vuosi 20 kiloa vaatteita, joka puuvillapaitoina vastaa 142 kappaletta.

 Saattaisit alkaa panostamaan laadukkaampiin, käsintehtyihin vaatteisiin. Etkä varmasti kehtaisi maksaa viittä euroa paidasta, jonka suomalainen yrittäjä on ommellut käsin, koska et todennäköisesti kokisi, että hän saa työstä riittävää korvausta. Mutta maksatko mielellään viisi euroa H&M:n paidasta, vaikka tässä maailmassa ei ole konetta, joka ompelisi ilman ihmiskäsiä. Siispä kaikki tämän maailman vaatteet ovat käsin ommeltuja — kysymys piilee siinä, kuinka suuren arvon annat niille vaatteesi tehneille käsille.

 Et ollut ehkä kuullut näistä vaatealaa koskevista faktoista. Mutta jos jostain olet kuullut, niin varmasti Tyynenmeren muovilautasta. Siellä lilluvat 79 miljoonaa tonnia muovijätettä ovat ehkä saaneet sinut kyseenalaistamaan pillien, muovipussien ja kertakäyttöhaarukoiden käyttöä. Mutta uudemman, paremman kännykän osto vielä toimivan tilalle on onnenpäivä ja unboxausspektaakkeli, vaikka elektroniikkajätettä kasaantuu vuosittain jopa 50 miljoonan tonnin edestä, siispä se ei ole kaukana jäljessä muovista. Elektroniikkajäte on vieläpä niin ympäristölle kuin eliöillekin (ja ihmisille) äärettömän vaarallista siitä luontoon vuotavien raskasmetallien takia. YK:n arvion mukaan suomalaiset heittävät pois 20 kiloa sähkö- ja elektroniikkajätettä vuosittain per naama.

 Ja jos kaiken tämän jälkeen kuulisit, että ostin kymmenillä euroilla sellaisia elektronisia laitteita, joita aion käyttää elämäni aikana alle tunnin ajan mutta silti säilyttää ne nurkissani ikuisesti, pitäisit minua järkeni menettäneenä. Mutta kuinka moni meistä omistaa porakoneen ja kuinka yleinen lahja se onkaan Suomessa miehelle - ja poraahan käytetään keskimäärin 13 minuuttia sen koko elämän aikana. Mitäpä luulet, kuinka monta minuuttia käyttöaikaa syntyy vuosien aikana vohveliraudalle, kihartimelle, höyrypesurille, merkkilaukulle, ruohonleikkurille tai teltalle?

 Lopulta ympäristötietoisena saatat tuntea lentohäpeää. Mutta koetko ongelmaa siinä, että ostoksesi lennätetään sinulle alle viikon postitusajalla toiselta puolelta maailmaa?


---


Kuluttajana on helppo ajatella, että tuotteen halvan hinnan takia ostopäätöksen ei tarvitse olla niin perusteltu — "eihän tämä paljoa maksa, ei sen niin väliä, jos tuotteelle ei ihan olekaan käyttöä". Ylimalkaisesta kulutuksesta maksaa kuitenkin maapallomme — länsimaisilla kulutustottumuksilla maapallon vuosittaiset resurssit eivät yksinkertaisesti riitä kaikille. Hyvä esimerkki tästä kulutuskulttuurista on black fridayn suosio. Tiesitkö, että jo 12 ihmistä on kuollut black friday -tungoksissa? En voi olla ainoa, jolle tulee tuosta tilastosta sellainen olo, kuin eläisimme keskiajalla.

Miten välttää black friday?

 Onneksi black friday -ostosekoilun välttämiseen on apukeinoja. Voit esimerkiksi pitää päivän sometauon, jonka aikana et käytä somea / nettiä. Säästyt valtaosalta markkinoinnista, joka yrittää kaikin tavoin luoda sinulle tarvetta ostaa jotain, mitä et tarvitse. Ei ole häpeä altistua mainonnan uhriksi — tarpeen luominen on sen ainoa tehtävä — siispä sitä vastaan taistelemisen sijasta pyri välttämään mainoksille altistuminen kokonaisuudessaan.

Mikäli tarkoituksesi on ostaa edullisempia joululahjoja, tee kriittinen joulun ostoslista jo ennen pahimpia alennusmyyntejä ja pitäydy valitsemissasi tuotteissa, löysit kuinka hyviä tarjouksia vain.

Voit myös tehdä vaatekaappien ja komeroiden inventaarion ja siivouksen. Usein kaappien raivaaminen turhasta tavarasta on niin puhdistavaa, ettei hyllyjä sen jälkeen hetkeen haluakkaan täyttää uudella roinalla.

Tärkeimpänä ajatuksena tänään pyydän, että kyseenalaistat aidosti, miksi haluat tehdä edullisia ostoksia. Ostatko uuden puhelimen, sillä edellinen on rikki, vaiko koska haluat toimivan tilalle paremman kameran tai enemmän muistia? Ostatko uusia vaatteita, koska sinulla ei aidosti ole niitä riittävästi, vaiko koska olet kyllästynyt jo olemassaoleviin vaatteisiisi ja haluat tehdä vaikutuksen tyylilläsi — kuka edes tietää kehen? Mieti rauhassa, mistä tarpeen tunne uutta tavaraa kohtaan kumpuaa.

Ja jos aiot panostaa tässä kuussa vihreisiin ostoksiin — hienoa, se on mahtava alku! Mutta muistutuksena sinulle vielä tämä: ekologisin vaate, puhelin, televisio, pesukone, läppäri tai kenkäpari on aina se, jonka jo omistat. Eniten rahaakin säästät kun et osta yhtään mitään.

Loppuun vielä lohdutuksen sanana se, että kuluttaminen on ihan yhtä hyvää/huonoa riippumatta siitä, minä päivänä sen tekee. Jos siis oot pitkään haaveillut jostain hankinnasta, joka on nyt black friday -alessa, ei ole vastuutonta hankkia sitä — kunhan ostos on harkittu ja perusteltu. Black fridayssa vaan kulminoituu se, mikä nykymaailman kulutuksessa on vialla. Kaikki teot ilmaston puolesta ovat myös äärettömän tärkeitä, olivatpa ne sitten pieniä tai suuria. Tarkoitukseni ei ollut tällä postauksella vähätellä yhtäkään ilmastotekoa (mitali teille kaikille jotka olette tehneet yhtään mitään!), vaan avata tilastoja siitä, miten suuri ilmastonmuutoksen tekijä länsimaalainen kulutuskulttuuri onkaan.

Mitkä on sun ajatukset black fridaysta?