Miksi ruokahävikki on pahasta ja miten sitä voi vähentää?

Suomessa heitetään päivittäin järkyttävät miljoona kiloa ruokaa roskiin. Silloin kaikki ruoan siihen mennessä synnyttämät ilmastovaikutukset viljelystä, säilytyksestä, pakkauksesta ja kuljetuksesta ovat olleet turhia. Kaatopaikalle asti päätynyt ruoka puolestaan tuottaa pilaantuessaan metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta paljon hiilidioksidia nopeammin. Olen sanonut tämän tällä sivulla jo monta kertaa aiemmin ja sanon sen taas: ostoksillasi on tähän maailmaan paljon suurempi vaikutus kuin vain se rahamäärä, jonka tuotteeseen käytät. Vaikka sinua ei taloudellisesta näkökulmasta haittaisi heittää parin euron edestä pilaantuvaa ruokaa roskiin, maailmalle hävikkiruoan aiheuttamat haitat voivat silti olla valtavat.

Kaikesta hävikkiruoasta valtaosan tuottavat yksittäiset ihmiset. Kauppojen tuottaman hävikin määrä on puolet pienempi, kuin meidän tavallisten kansalaisten yhteenlaskettu tulos. Tästä syystä kaikkien meidän on tärkeää ottaa hävikin minimointi huomioon. Tässäpä yksi vinkki, miten ongelmaa voisi ratkaista kotona.

Idea on laputustekniikka. Aivan niinkuin kaupassakin, pilaantuvat ruoat laputetaan räikein alennustarroin, jotta ne osuvat kuluttajan silmään ja päätyvät todennäköisemmin jonkun koriin biojätteen sijaan. Mikäli tuntuu, että ruoka pilaantuu kotona, sillä päiväykset vilahtavat huomaamatta ohi, voi samaa keinoa käyttää helposti myös itse.

Säilytä vaikkapa jääkaapin ovessa muutamaa kirkkaanväristä post-it-lappua ja lätkäise lappu aina jääkaappia tutkiessasi sellaiseen tuotteeseen, jonka havaitset vanhentuvan pian. Näin avatessasi jääkaapin katse hakeutuu näihin huomiotahakeviin merkintöihin ja ainekset on helpompi muistaa käyttää ennen päiväyksen ylittymistä. Halutessasi voit myös värikoodata systeemin, eli käyttää erivärisiä lappuja riippuen siitä, kuinka kauan tuotteella on käyttöaikaa jäljellä. Tämä on hyvä vinkki myös sille taloudelle, jossa joku toinen asukas ei jaksa tai muista tutkia päiväyksiä, ja käyttää ajattelematta sellaisia tuotteita, joissa on päiväystä vielä reilusti jäljellä.

Vinkin voi soveltaa myös ilman lappuja pyhittämällä hävikkiuhan alla oleville ruoille oman lokeron tai hyllyn jääkaapista. Silloin vanhenevat tuotteet siirretään tähän osaan jääkaappia, ja reseptiä miettiessä tai välipalaa etsiessä ne on helpompi muistaa ottaa huomioon.

Tiesitkö muuten, että maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuksen mukaan 75% pääkaupunkiseutulaisten hävikkiruoasta päätyi vielä ainakin muutama vuosi sitten sekajätteeseen biojätteen sijaan? Biojäte kannattaa kierrättää aina - siispä jos ruokaa on pakko heittää roskikseen, heitä se edes oikeaan roskikseen.

Toimisko sun luona tällainen hävikinvähennyskeino? Vai onko sulla tästä joku oma variaatio, jonka olet todennut toimivaksi sun talodessa? Olisi mahtava kuulla näkemyksiä ja vinkkejä!

Lähteet:
Kaisa Ryynänen / WWF. 21.03.2015. Älä heitä ruokaa roskiin - ruokahävikillä on mittavat ilmastovaikutukset. | Kaisu Lötjönen / YLE. 27.6.2013. Kaatopaikalle menee valtavasti syömäkelpoista ruokaa. |  Tiina Tenkanen / Kansan uutiset. 12.9.2018. Suomessa satoja miljoonia kiloja ruokaa roskiin - miten ruokahävikkiä mitataan?